Mielestäni turvallinen arki on jokaisen kuntalaisen etuoikeus. Turvallisella arjella tarkoitetaan eri-ikäisillä hieman eri asioita. Esimerkiksi vanhemmuuden näkökulmasta vauvalla pitää olla hyvinvoivat vanhemmat, jotka huolehtivat hänestä; lapsella ja nuorella läsnä olevat vanhemmat ja mahdollisuus tasapuoliseen koulutukseen; sekä vanhuksilla oikeus valita asuinpaikkansa ja saada tarvitsemansa palvelut mahdollisimman läheltä. Tarpeet ja turva vaihtelevat siis iän mukaan. Kaikkia yhdistää kuitenkin se, että oma elinympäristö pitää olla turvallinen, väkivallaton, huolehtiva, auttava, virkistävä, lämmin, oikeudenmukainen.

 

Pienen lapsen vanhempia on tuettava ja kuunneltava; tarkkailtava tarvitsevatko he apua selviytyäkseen arjesta. Usein vanhemmilla voi olla vaikea myöntää avun tarve, joten neuvoloissa on kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta kaikille saataisiin tarvittava apu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Myös sellaisia avunmuotoja, joista vanhemmat saavat helposti tarvitsemaansa apua ja opastusta on kehitettävä.  Hyvinvoivien ja tasapainoisten vanhempien lapsilla on parhaat edellytykset kasvaa tasapainoisiksi nuoriksi, menestyä koulussa ja jatkaa peruskoulun jälkeen opiskelemaan/töihin. Vanhempien ja lasten hyvinvointiin satsaaminen ehkäisee merkittävästi nuorten syrjäytymistä.

 

Lapsilla on oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen päivähoitoon. Päivähoitopaikat tulee olla kohtuullisen välimatkan päässä kotoa, hoitoryhmät tulee mitoittaa tiloihin sopiviksi. Lapsilla pitää olla turvallista liikkua lähinaapurustossa ja hieman myöhemmin koulutiellä. Esimerkiksi Nummi-Pusulassa Nummentiellä kulkee päivittäin kymmeniä koululaisia kapean tien laidassa. Tiellä kulkee raskasta liikennettä, eikä tien penkkaa ole juurikaan, kevyenliikenteenväylästä puhumattakaan. Nummi-Pusulan Vihreillä oli jo edellisissä kunnallisvaaleissa ohjelmassa ja tavoitteena saada puuttuva kevyenliikenteenväylä. Aikanaan Nummi-Pusulan kunta on kaavoittanut tien viereen kevyenliikenteenväylän, joka toteutuessaan olisi alle 1m levyinen – tämä ei todellakaan täytä nykyvaatimuksia kevyenliikenteenväylästä, joten myös muita ratkaisuja on mietittävä. Uusi Lohja on varannut määrärahan vuoden 2014 budjettiin tien korjaamiseksi – täytyy olla toiveikas, että jotain myös tapahtuu. Tämä kevyenliikenteenväylän puuttuminen on ollut kuulemani mukaan ainakin viimeisten 50 vuoden aikana ollut aina välillä käsittelyssä. Nummentie ei varmasti ole ainoa uuden Lohjan ongelmatie – vaaralliset tiet tulisi kartoittaa ja miettiä, miten ne saataisiin turvallisemmiksi kaikille kuntalaisille.

 

Lapsilla ja nuorilla on oikeus turvalliseen, väkivallattomaan, huolehtivaiseen arkeen. Kodin Kuvalehden kirjoituksessa Kirsi Nurmi kehottaa ”Pelastamaan lastensuojelun”:

 

Lastensuojelu on monessa kunnassa alimitoitettu. Osaavaa henkilökuntaa on liian vähän, ja jokaista ilmoitusta ei pystytä tutkimaan tarpeeksi huolellisesti. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelun työntekijällä on vain alle tunti aikaa per asiakas, ja siinä ajassa ei vielä voi tehdä luotettavia päätelmiä. Kunnanvaltuutettuna aion varmistaa, että lastensuojelun henkilöresurssit vastaavat uuden Lohjan tarpeita, ja että palveluja on saatavilla kaikissa monissa uuden Lohjan kylissä.

 

Uuden Lohjan elinvoimaiset kylät ovat rikkaus. Varsinkin nyt, kun Lohja on laajentunut, on sen eri alueiden kylistä (mm. Virkkala, Rautio, Mäntynummi, Ojamo, Sammatti, Karjalohja, Nummi, Saukkola ja Pusula) pidettävä huolta. Kylien on säilyttävä elinvoimaisina – elinvoimaisten kylien edellytys on toimivat päivittäiset palvelut, esimerkiksi joukkoliikenne, lähikaupat, posti ja koulut. Päivittäisten palveluiden ylläpito edellyttää riittävää väestömäärää. Erityisesti kunnan täytyy tukea tätä varmistamalla, että joukkoliikenne on toimiva ja riittävän kattava. Asukkaiden yhteisöllisyyttä tulee lisätä perustamalla asukaspuistoja ja tukemalla asukasaktiivisuutta. Kunnan täytyy tukea lasten harrastusmahdollisuuksia ”omissa kylissään”
 

Lohjan tulisi ottaa mallia Rovaniemestä, jonka Suomen Kuntaliitto ja Suomen Kylätoiminta ry palkitsivat vuoden 2012 kylämyönteisimpänä kuntana:

Toimivan ja onnistuneen lähidemokratian merkitys Rovaniemellä on kasvanut, ja sitä osattu hyödyntää. Rovaniemellä on esimerkiksi toteutettu aluelautakuntamallia, jossa on mietitty palveluiden tuottamista pienemmissä alueissa sekä toteutettu niitä yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa. Uudella Lohjalla voitaisiin myös päätyä samantapaiseen toimintamalliin; Lohjalle voitaisiin perustaa useampia palvelukyläalueita, jolloin eri kylien asukkailla olisi mahdollisuus helpommin osallistua oman alueensa päätöksiin. Tämä myös lisäisi merkittävästi eri kylien tasavertaista kohtelua. Rovaniemellä onkin todettu, että kylistä muodostuu vahva kunta. Juuri samanlaiseksi vahvaksi kunnaksi myös Lohjalla olisi potentiaalia päästä.
 

Kunnassa asuvilla on oikeus tietää kaikissa kunnan toimielimissä (valtuustossa, hallituksessa, lautakunnissa jne.) tehtävistä päätöksistä ja niiden taustoista. Kunnanvaltuusto on kunnan asukkaiden valitsema ja kunnanvaltuutetuilla on mielestäni velvollisuus kertoa päätöksistään ja mielipiteistään kaikille kuntalaisille. Omat mielipiteet on myös pystyttävä perustelemaan huolellisesti.
 

Avoimessa kunnassa kaikkien ääni on arvokas. Päätöksissä tulee ottaa huomioon, miten ne vaikuttavat ihmisiin ja ympäristöön. Myös vanhusten, lasten ja nuorten mielipiteitä kuunnellaan. Jo valmisteluvaiheessa on kuunneltava esimerkiksi kyläyhdistysten, nuorten ja vanhusten edustajia. Kaikilla kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi päätöksen teossa, jos kyse on heidän asioistaan. Laajassa kunnassa lähidemokratian mallien merkitys kasvaa – esimerkiksi suojateiden paikoissa, kevyenliikenteen väylissä, tien hidasteissa, katuvaloissa ja virkistysalueiden hoidossa pitäisi olla lähialueen asukkailla mahdollisuus vaikuttaa. Usein alueiden asukkaat ja kyläyhdistykset ovat näissä päätöksissä ”asiantuntijoita”. Minä haluan olla uuden Lohjan kunnanvaltuustossa se, joka tätä asiaa aktiivisesti ajaa. Onhan kunnanvaltuutetut kunnan asukkaiden edustajia, ja haluan palvella heitä parhaani mukaan. Oikeus aloitteiden tekemiseen on jokaisella kuntalaisella – niiden tekeminen olisi helpompaa, jos kaupungin sivuilla olisi mahdollisuus tehdä aloite sähköisessä muodossa.
 

Valtiovarainministeriö ja Oikeusministeriö julkaisivat syyskuun alkupuolella tiedotteen, jossa todettiin lähidemokratian edellyttävät uusia toimintamalleja sekä muutoksia asenteisiin:

Tiedotteessa todettiin: ” Selvityskokonaisuus tuottaa arvokasta tietoa kuntalain kokonaisuudistuksen valmisteluun. Kuntauudistuksen yhtenä tavoitteena on vahvistaa lähidemokratiaa ja paikallista osallistumista.” Kuntauudistukset, kuten nyt Nummi-Pusulan liittyminen Lohjaan, lisäävät lähidemokratian tarvetta, koska kunnalliset päättäjät saattavat olla hyvinkin eri puolilta kaupunki, eivätkä voi tietää jokaisen alueen asioita ja erityispiirteitä. Lähidemokratia toteutuisi parhaiten, jos perustettaisiin aluelautakuntia, joiden kautta voisi vaikuttaa kunnan suunniteluun ja päätöksentekoon.